Elämäntaparemontin ajoittaminen muuton ja uuden työn alkamisen keskelle oli tyhmästi tehty. Stressitasot ovat olleet korkealla edellisten, mutta myös koulutöiden kanssa. Olo on tällä hetkellä jopa hieman masentunut, niskat ovat jumissa ja päätä särkee päivittäin. Ruokavalioni on aivan pielessä (suklaata joka päivä, ei lämpimiä ruokia yms.) ja sen huomaa vetämättömästä olosta, apeasta mielestä ja vatsan reistailuista. On myös jännää (ironisesti) huomata, kuinka ruokavalio vaikuttaa hiuksiin, niiden kuntoon ja kiiltoon kuin myös ihoon. Kuivat läikät poskilla kertovat suoliston tilasta, luin joskus. En epäile.
Tänään kävin vaa'alla ensimmäistä kertaa tässä moneen viikkoon ja tulos oli murskaava: 82,2 kiloa, nousua yli kilo. Punnitseminen tapahtui toki illalla, mutta suunta on silti väärä. Riittääkö tämä uuteen herätykseen, jää nähtäväksi, mutta yritys tulee olemaan kova.
Aamiainen on helpoin kohta päivästä: rakastan luonnonjugurttia, hedelmiä, mysliä, mustaa kahvia ja tummaa, paahdettua leipää. Jo lounaalla rytmi alkaa kuitenkin rakoilla, eineksiä on tullut syötyä aivan liikaa (voiko tosiaan olla, että se pahamaineinen E621 eli natriumglutamaatti aiheuttaisi minullekin ilmavaivoja ja päänsärkyä?!), lämpimien aterioiden puuttuminen aiheuttaa hassusti turvattoman ja kylmän olon. En ymmärrä, miten annan tilanteen luisua tähän, kun tiedän, että juuri huono ruokavalio aiheuttaa väsymykseni ja surullisuuden.
Huomenna saan toivottavasti loppuun yhden erän syksyn opiskeluja vaikka ensi viikko kuluukin töiden lomassa tenttiin lukiessa. Stressiin ei kuitenkaan enää voi vedota.
