Päivä 3: Herkkuja, herkkuja.

Oh dear. Viimeinen niinsanottu lomapäivä takana (viikonloppuja ei lasketa), työt alkavat maanantaina. Nukuin kahteentoista, koska nukutti, vaikka piti herätä yhdeksältä pakkaamaan muuttoa varten. Vielä ei kannata ajatella, ettei tuosta projektista tule yhtään mitään, mimmillä ei ole itsekuria edes teelusikallista, älkää vielä luovuttako. Käytin päiväni rappusissa juoksemiseen: vein roskia, kannoin turhia tavaroita autoon, järjestelin papereita, heitin julmasti paljon turhaa roskiin ja edistin muuttoasiaa huomattavasti.

Ilta kului hyvän ystäväni kanssa leffoja katsellen ja tortilloja syöden. Taisin juoda vähän liikaa punaviiniä tai syödä liikaa tortillasipsejä, koska olo on nyt turvonnut. Onneksi muistin juoda vettä koko illan, sen luulisi auttavan aamulla.

Tähän väliin tämän päivän ruokailut, rytmiä haetaan edelleen:

• aamupala klo 12: maustamatonta jogurttia 2 dl, banaani, mysli, mustikoita, 7 mantelia, kahvia (mustana), kaksi palaa saaristolaisleipää, oivariinia, keittokinkkua ja paprikaa
• välipala klo 16: kaksi mukillista kahvia, kaksi keksiä, n. 8 palaa suklaata
• päivällinen klo 20: kaksi isoa tortillaa täytettynä paistijauhelihalla, salaatilla, tomaatilla, paprikalla, avokadolla, salsalla ja ripauksella juustoraastetta, lasi maitoa
• muuten illan aikana puoli pulloa punaviiniä, noin 1 dl suklaamoussea, n. 100 gr tortillasipsejä, mukillinen kahvia
 

Kiloklubissa kaikki pallot punaisella paitsi kuitu keltaisella. Hedelmiä ja vihanneksia aivan liian vähän, liikaa tyydyttynyttä rasvaa (suklaata, suklaamoussea, keksejä!!) ja liikaa herkkuja. Tietysti hyväksyn sen, että päivä oli erityinen, juhlimme ystäväni kanssa uutta työtäni sekä molempien muuttoja. Mutta miksen syönyt lounasta? Miksi söin kaapista suklaata? Miksi kaapissani edes oli suklaata?

En aio laihduttaessani luopua muusta kuin makeasta ja rasvaisesta. En halua alkaa juomaan rasvatonta maitoa (turvaudun ykköseen) tai syömään 40-prosenttista margariinia. Uskon siihen, että ruuan pitää maistua ja näyttää hyvältä. En halua tinkiä kotimaisuudesta; en koskaan osta ulkomaisia maitotuotteita enkä vihanneksia, hedelmissä joudun tinkimään, koska rakastan tuoretta ananasta, omenoita muulloinkin kuin syksyllä, banaaneja ja sitrushedelmiä. Marjoista syön ainoastaan kotimaisia. Uskon, että ruokavalioni vähärasvaisine maitotuotteineen, runsaskuituisine leipineen ja runsaine vihanneksineen on terveellinen, kunhan en popsisi välipaloina ja iltanälkääni niin paljon suklaata ja muita herkkuja. Sipsit ja alkoholi eivät niinkään ole ongelma, ne osaan yleensä rajoittaa tarkasti vain erityistilanteisiin, mutta se suklaa. Siihen olen tottunut turvaamaan ilossa ja surussa. Jos sitä on kaapissa, sitä myös menee suuhun. Ratkaisu olisi, älä osta, mitä pyrinkin tästä edespäin noudattamaan, mutta kun sitä on kaapissa ainakin vielä 200 grammaa...

Nyt alan nukkua. Aamulla väsyttää ja riskinä on taas pitkään nukkuminen. Laitan kellon kuitenkin optimistisesti herättämään kymmeneltä! Viikonlopun ohjelmassa kävelylenkki, siivousta, pakkausta, tenttiin lukua, ehkä jopa sauna!